Saku Tuominen

Olen eri mieltä takakannen mainoslauseesta: "Jos luet yhden kirjan ilmastonmuutoksesta, lue tämä." Joskin teoksen ansioksi on luettava sen loppuun liitetty kirjallisuusluettelo, on takakannen väittämä silti liian mahtaileva. Aikamme ympäristö- ja kestävyysongelmat ovat liian vakavia, jotta aihetta kannattaisi jättää näin suppealle käsittelylle, olkoon kirjoittajan ilmaisutyyli sitten miten suggestiivinen tahansa. Tekstistä pisti silmään myös kohta, jossa Päivi Räsänen nostettiin jälleen kerran tikun nokkaan, vaikkei Päivi Räsänen tietääkseni ole millään lailla profiloitunut ilmastotyön vastustajaksi. Kepeä ajatuskulku kaikenlaisen moninaisuuden hyväksymisestä jää sitäkin omituisemmaksi heitoksi, kun Tuominen kuitenkin tuo varsin avoimesti esiin omaa mieltymystään buddhalaiseen filosofiaan. Niinpä niin: kaikki katsomukset ovat kunnioitettavia, mutta toiset katsomukset ovat kunnioitettavampia kuin toiset. Ja kuten Tuominen itsekin kirjoittaa teoksensa sivulla 258: "Paitsi että emme yritä ymmärtää oikein, haluamme tarkoituksellisesti ymmärtää väärin."

Huolimatta näistä kriittisistä kommenteista suosittelen Tuomisen kirjaa kuitenkin lämpimästi juuri sen nopealukuisuuden ja filosofisen tyylin takia, joka tuo mieleeni esim. Jonathan Safran Foerin teoksen "Ilmasto olemme me". Teos on tosiaan julkaistu suomeksikin (Atena 2020), vaikka se Tuomisen lähdeluettelossa listataankin englanninkielisellä nimellään.… (plus d'informations)