On Hardt and Negri

EMPIRE and MULTITUDE, by Hardt and Negri, are frustrating and irritating books. But most critics miss their one great innovation. They have replaced capital and commodity as the key concepts of Marxism and postmarxism. Instead, what is most important for studying social change is the production and reproduction of society itself. The technical term they have invented to try to explain this is bioproduction.

But they do not know what to do with this one great innovation. Class analysis may be less useful now than it was for classical Marxism, but we could start by imitating Marx. How would we define classes by their relation to the means of production of society? An elementary beginning would be: the state; non-state persons who control the big institutions; workers who have enough resources so that they can start their own businesses, or join worker coops, if they do not like their bosses; lesser workers; and everyone else.

Something missing? Yes. Women as a class, mothers and other child rearers, but also women as the primary transmitters of the local system of morality. More than all the others, they create society. They are the least appreciated source of future social change.

(I have also posted this at my Academia.edu website. See my LT profile.) ( )

Michael Hardtin ja Antonio Negrin teos Imperiumi on yksi viimevuosien eniten myytyjä akateemisia teoksia. Kirjoittajista Hardt on yhdysvaltalainen kirjallisuusteoreetikko ja Negri italialainen sosiologi. Voisi sanoa, että heidän yhdessä kirjoittamansa Imperiumi nosti heidät yhteiskuntafilosofien julkkiskategoriaan, jossa heille vertoja vetävät ehkä vain Noam Chomsky ja Slavoj Žižek.

Hardtin ja Negrin ajattelu pohjaa autonimimarxilaiseen teoriaperinteeseen. Imperiumi on laaja analyysi maailman tilasta ja globaalista kehityksestä. Se avaa keskustelua globaalin talouden "uudesta maailmanjärjestyksestä", uudesta hallinnanlogiikasta, joka on muodostumassa kansallisten rajojen ja valtioiden vallan heikentyessä ja joka pohjaa hajautettuun valtaan ja hajautettuihin valtakeskuksiin. Tämän uuden maailmanjärjestyksen Hardt ja Negri nimeävät Imperiumiksi. Sitä verrataan historialliseen edeltäjäänsä perinteiseen imperialismiin, mutta sillä erotuksella, että Imperiumia ei samassa mielessä johda kukaan eikä sillä ole selkeitä valtakeskuksia. Perinteinen kapitalistinen tuotanto on vallannut uusia elämänalueita, kun tuotanto tapahtuu yhä enemmän sosiaalisissa suhteissa materiaalisten sijaan ja pohjaa ihmisten ominaisuuksiin ja kykyihin. Tämä muuttunut todellisuus tarjoaa uudenlaisia väyliä ja leikkauspintoja uudenlaisille radikaaleille vastarinnoille, joita teos myös pyrkii paikantamaan ja analysoimaan.

Teos on aiheiltaan erittäin mielenkiintoinen, mutta pitkä ja raskas ja siten melko vaativa luettava. Tieteelliseksi tekstiksi kieli ei kuitenkaan ole kovin haastavaa.

Este libro trata sobre el poder que ejercen entes, medios de comunicación, religiones, entre otros, para controlar la naturaleza humana. ( )

este libro trata sobre el poder que ejercen entes, medios de comunicaci{on, entre otros, para controlar la naturaleza humana. ( )

It's great ( )