Maantieteilij©Þ Klaudios Ptolemaioksen (n. 150 jKr.) mukaan tunnettu maailma jakaantui seitsem©Þ©Þn vy©œhykkeeseen. Pohjoisessa oli seitsem©Þs vy©œhyke, johon It©Þmeren maailma ja varhainen Suomikin kuuluivat. Mikko Huhtamiehen Seitsem©Þs vy©œhyke tarkastelee laaja-alaisesti It©Þmeren ja erityisesti Suomenlahden historiaa 1200-luvulta 1600-luvulle. Millaisilla aluksilla It©Þmerell©Þ liikuttiin ja miten laivat p©Þ©Þsiv©Þt m©Þ©Þr©Þnp©Þ©Þh©Þns©Þ ilman karttoja tai valomajakoita? Mik©Þ on totuus laivoja h©Þm©Þ©Þvist©Þ harhatulista ja miten haaksirikkoaluksia ja niiden lasteja kohdeltiin? Mill©Þ tavoin Mikael Agricola ohjeisti merenkulkijoita Rukouskirjassaan? Kirjan aikaj©Þnne ulottuu keskiajalta suurvaltakauden alkuun. Keskiajalla It©Þmeren kauppaa hallitsi Lyypekin johtama Hansaliitto. Sen vaikutus taantui 1500-luvun alussa, kun Ruotsista tuli Vaasa-dynastian johtama keskusjohtoinen merivaltio. Ruotsissa rakennettiin tuolloin maanosan suurimmat sotalaivat. Espanjan Filip II kiinnostui samoihin aikoihin Pohjolan laivanrakennuksesta ja mets©Þvaroista. Suomen takametsien tervahaudat kytkeytyiv©Þt n©Þin ensi kertaa globaaliin kauppaan ja aikakauden lukuisiin sotiin. Eurooppalaisia armadoja ei olisi voitu rakentaa ilman Suomen metsist©Þ saatua raaka-ainetta. Kirja perustuu alkuper©Þisl©Þhdeaineistoon ja laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Runsas kuvitus t©Þydent©Þ©Þ yleistajuista teosta.